lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kalakeitto katettuna

Lauantain ihme oli ehtiminen ruokapöytään ennen hämärää. Yleensä lauantaisin tulee juostua kaupungilla kaikki asiat, tällä kertaa ei ollut tarvetta käydä oman kylän kauppoja kauempana ruokaostoksilla.
Kuinka ruoanlaittoa rakastava voisi jättää ostamatta tällaisen perunan?


Lohipalan kalakeittoon olivat pojat ostaneet myös jo eilen Kalatukku Erikssonin tehtaanmyymälästä, mistä meillä käytännössä tehdään kaikki kalahankinnat. Seitsenvuotias on pettynyt reissuun, ellei saa jo myymälässä popsia muutamaa siivua graavia lohta. Eilen taas sai :).

Kermainen lohikeitto (4:lle)


100 g purjoa suikaloituna
2 rkl voita
900 g kiinteää perunaa (esim. Nicola)
1/2 l kalalientä (tai 0,5 l vettä ja Knorr du Chef -kalaliemifondi)
400 g lohta perattuna ja kuutioituna
3 dl maitoa
2 dl kuohukermaa
mustapippuria, suolaa
100 g Philadelphia Ruohosipuli-tuorejuustoa
n 1/2 dl tuoretta ruohosipulia hienonnettuna
n 1 dl tuoretta tilliä hienonnettuna

Kuori perunat ja pilko ne keittoon sopiviksi paloiksi. Kuullota purjosuikaleet voissa kattilanpohjalla. Lisää peruna ja kalaliemi. Keitä, kunnes perunat ovat juuri ja juuri lähes kypsiä. Lisää kalakuutiot, maito ja kerma, mausta mustapippurilla. Kun kalakin on muutamassa minuutissa kypsää, lisää tuorejuusto nokareina ja anna sen sulaa. Keitto saa enää pulpahdella miedolla lämmöllä, mutta ei kiehua voimakkaasti, ettei juusto juoksettuisi. Tarkista maku, lisää tarvitteaessa suolaa ja pippuria. Lisää viimeiseksi tuore ruohosipuli- ja tillisilppu. Esim. Maldonin luomusitruunalla maustettu sormisuola sopii hyvin, mutta ei suolan toki juuri tätä tarvitse olla.



Kata pöytään ja koristele annokset vielä tuoreella tillillä. Tarjoa saaristolaisleivän kanssa. Pinnalle sopivat myös ruiskrutongit.



sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Missä mennään nyt + isännän iltapizzat

Ilman valkaistuja vehnäjauhoja ja lisättyä sokeria lähti helposti loppukesän ja syksyn aikana useita kiloja, ja olokin muuttui energisemmäksi. Joku lukijani on taatusti odottanut väliaikaraporttia siitä, miten ruokavaliomuutos on painoon, hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttanut. Olen ollut aiheesta hiukan hiljaa....erityisesti painon kanssa kävi hassusti.

Syksyllä kuin enteenä tulevasta tapahtui ihme:
Löysin vanhojen astioiden liikkeestä neljännen Arabian vanhan sydänkahvikupin täydentämään kokoelmaani, johon kuului jo kuppi jokaiselle perheenjäsenelle. Kolme kuppia olin onnistunut löytämään kymmenessä vuodessa. 


Ihmeet ja ennusmerkit kävivät toteen, neljättä kuppia tultaisiin perheessämme tarvitsemaan. Saimme pian tuon löydön jälkeen tietää odottavamme pientä nyyttiä, joka syntyy heinäkuussa. Usean vuoden odotus ja rukoukset oltiin kuultu. Raskaana ollessani en enää ollut yhtä ehdoton ruokailunkaan suhteen, mielitekoja oli selkeästi enemmän. Tärkeintä oli syödä vähän jotain parin-kolmen tunnin välein, muuten tuli huono olo.  

Leipä vaihtui kuitenkin pysyvästi ruis- ja täysjyväleipään, pasta 50% täysjyvästä tehtyyn,  ja makeansyönnin määrä väheni oleellisesti. Silloin tällöin herkuttelen vaikkapa jäätelöllä tai suklaalla,  mutta en ota kohteliaisuussyistäkään kyläillessä mitään sellaista, mitä minun ei oikeasti tee mieli. Kotona laitetuissa liharuoissa käytetään luomulihaa tai riistaa, aivan vähintään vapaina laiduntaneiden nautaeläinten kotimaista lihaa. Kanaa syödään harvoin, sillä broilerille ei tahdo löytyä järkevänhintaisia luomuvaihtoehtoja mistään. Kukonpoikaa Vampulasta raaskii ostaa vain erityiseen juhlaan pari-kolme kertaa vuodessa. Kala ostetaan edelleen tuoreena Kalatukku Erikssonilta.

Kasviksia tai hedelmiä syödään koko ajan, joka aterialla. Liikennevalolautasen väriyhdistelmät vakiintuivat jatkuvaan käyttöön. Laskin juuri kuukausia taaksepäin, ja totesin olleeni sairauslomalla viimeksi huhtikuussa 2011. Painonhallinta on ollut helpompaa, raskauskaan ei ole vielä tuonut tolkutonta kilomäärää. Kasvisten lisäämisen ja turhan, epäterveellisen mässyttelyn välttelyn myötä myös ruokaan kuukausittain käytetyn rahan määrää ollaan onnistuttu laskemaan. Näin meillä jatketaan: se on nyt jo selvää. Siitä kuinka mielelläni ruoan ravintoarvoja kasviksilla rikastan, voisi laittaa esimerkiksi vaikkapa miehen pizzareseptin. Resepti taitaisi kelvata myös helppojen ja nopeiden ruokien sarjaan!


Isännän iltapizzat (3 annosta)
3 lapinrieskaa pizzapohjiksi

Tomaatikastike:

1,5 purkkia tomaattipyrettä
2 rkl tomaattiketsuppia
reilusti kuivattua basilikaa ja oreganoa
mustapippuria myllystä, ripaus suolaa ja noin 1 tl sokeria
Täyte:
1 pss katkarapuja sulatettuna
1 prk vaaleaa tonnikalaa hienonnettuna
n. 30 kpl eli kymmenisen siivua Snellmanin Pepperoni Light-siivuja per pizza
Pinnalle:
125 g tuoretta mozzarellaa ja haluttu määrä kermajuustoa raastettuna maun mukaan
tomaattia
Paistetun pizzan pinnalle:

runsaasti tuoretta rucolaa, basilikaa ja yrttiöljyä

Levitä tomaattikastike pizzoille. Lisää katkaravut, tonnikala ja pepperoniviipaleet. Kuorruta pizzat juustoilla. Lisää pizzojen pinnalle tomaattia viipaleina.  Paista 225 asteessa 12-15 minuuttia tai kunnes juustot saavat vähän kullanruskeaa väriä. Ripottele paistetun pizzan pinnalle runsaasti tuoretta rucolaa, tuoretta basilikaa ja edellisen postauksen yrttiöljyä. Hyökkää kiinni ja muista, näitä on valitettavasti vain yksi jokaiselle.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Yrteillä ylevöitetty ruoka

Keittiötöitä helpottavat välineet ovat heikkouteni.  Samoin toki rosteripinnat, vanhat Arabian astiat ja viinilasit....huoh. Kodinkonehankintamme ajoittuvat usein kevääseen, ja tällä hetkellä harkitsen pientä, näppärää mehulinkoa, sillä meillä lainassa ollut laite taitaa olla parhaat päivänsä nähnyt, eikä se ollut pieni eikä näppäräkään. Teille esittelen IndoorGarden Herbie23 sisäpuutarhan. Kun isäni sanoi kerran meillä käydessään, että "tuota vehjettä" hän ei ole blogissa vielä nähnyt, täytyy kirjoittaa toivepostaus isälleni, jota meillä täällä onkin jo heidän matkansa takia ollut kova ikävä.

Mies siitä luki ensin,  Tekniikan Maailmasta.. tietenkin! Erilaisia yrttikasvatuslaitteita oltiin vertailtu, ja tämä nimenomainen Herbie oli voittanut testit. Sen oltiin sähkönkulutuksestaan huolimatta laskettu maksavan hankintahintansa takaisin joissain kuukausissa, mikäli kotitalouteen ostettiin joka viikko tuoreita yrttejä, joista käytettiin osa ruokaan kerran ja loppu kuoli tai heitettiin pois. Tällaiset argumentit, ainakin suoranainen rahansäästö, tuntuivat vetoavan meihin yhtä hyvin myös aikanaan espressokeitintä hankittaessa.

Herbie taisi tulla meille lokakuussa. Se hankittiin Verkkokauppa.comista, ja samaa laitetta myy myös esimerkiksi Stockman. Helmikuun kanta-asiakastarjouksessa hinta oli noin 99 euroa. Kokoonpano perustuu vesiviljelylle tarkoitettuun tilaan ja kasveille kirkkaan kasvuvalon tarjoavaan lampunvarteen. Kaupan kasvihuoneviljellyt yrtit sijoitetaan multineen mutta ilman ruukkuaaan tuohon allasmaiseen tilaan, jossa pumppu kierrättää vettä niin, että laitteessa käytetyt kasviravinteet tavoittavat kaikki kasvit. Sähköpistokkeita laitteelle tarvitaan kaksi, sillä lamppua ja vesipumppua varten on eri töpselit.

Kuva loka-marraskuun vaihteesta

Ensimmäisinä kokeilimme istuttaa mintun, persiljan, basilikan ja rosmariinin
.  Persilja kuihtui parissa viikossa ensimmäisen käyttökerran jälkeen ja korvattiin salvialla. Minttu, salvia, basilika ja rosmariini ovat hengissä ja käytössä edelleen. Rosmariini on jäänyt vähän runsaammin rehottavien yrttien jalkoihin ja näyttää elävältä, mutta kitukasvuiselta. Sen sijaan basilika on löytänyt unelmakotinsa, ja vasta nyt, suunnilleen puolen vuoden ahkeran käytön jälkeen, alkaa olla aika vaihtaa kasvi uuteen yksilöön.Runsaasti leikattuna basilika on haaroittunut ja tuuheutunut kaiken aikaa, mutta samalla latvat ovat kasvaneet liian lähelle valaisinosiota ja varret alaosista jo muuttuneet puumaisiksi ja lehdettömksi. Sama 1,5 euron basilika jokaviikkoisen käytön jälkeen tuottaisi siis edelleen satoa, mutta korkeuksissa, jotka eivät enää mahdu Herbien mittoihin. En voi siis kuin suositella laitetta, sillä meille ainakin aikaisemmin ostettiin pelkästään basilikaa jotakuinkin yksi ruukku per viikko. Runsaasti levittäytynyttä minttuakin voi leikata tsatsikiin aina "omalta maalta".

Kuva helmikuulta

Meillä käytetään ruoanlaitossa paljon tuoreita yrttejä.
Ne tuovat välimerellisen kesän talven keskelle kotikeittiöön, kohottavat hyvinkin mietityn makuyhdistelmän  vielä ainakin kolmen pykälän verran paremmaksi, tuovat viimeisen silauksen esillepanoon ja ovat mukana täydentämässä ruoan ravintoarvoja. Esimerkiksi persilja, basilika, pinaatti ja nokkonen ovat hyviä raudan lähteitä ja luonnollisesti sopivat myös kasvissyöjille, jotka rautaa eivät maksasta tai lihasta saa.  Iloksenne tänään jaan helpon yrttiöljyn reseptin, jolla voi ylevöittää yhtä lailla kasvispyttipannun kuin katkarapupastankin sunnuntaiateriaksi. Kaikki ainekset hienonnetaan yhdessä, ja teholeikkurin tai kutterin puutteessa sen voi valmistaa myös sauvasekoittimella. Hyvällä teholeikkurilla yrttiöljy syntyy parin minuutin surautuksella.





lauantai 10. maaliskuuta 2012

Heinäntekoakin helpompi hernekeitto

Kirahvilan Kati haastoi minut mukaan pohtimaan helppoja ja nopeita arkiruokia helmikussa. Helmikuu menikin helposti liian nopeasti, enkä ehtinyt osallistua haasteeseen ajoissa. Asia jäi silti vaivaamaan, sillä harvoin olen ollut reseptipohdinnoissani yhtä tuskainen: Osasinko ollenkaan laittaa helppoa ja nopeaa ruokaa?

Ongelma haasteen kanssa oli siinä
, että pidän ruoanlaitosta aivan liikaa. Viihdyn keittiössä, -itseisarvona ei ollenkaan ole päästä sieltä mahdollisimman nopeasti pois! Arjen kiireiden keskellä rakkaudella ja hartaudella valmistettu ruoka on rentoutumiskeino, -ja kuinka monesta raaka-aineesta saakaan niin paljon enemmän makuja esiin, kun ensin vähän kuullottaa ja sitten paljon hauduttaa! Lopputulemana ruoanlaitto tuolla tavoin ei enää olekaan nopeaa puuhaa. Esimerkiksi sipulit ja juurekset borssikeitossa saavat aivan uusia ulottuvuuksia ja upeita makeita, lempeitä sävyjä, kun ne saavat kypsyä viipyillen miedolla lämmöllä.




Syödään meilläkin nopeita ruokia, mutta nopea ruoka on usein aiemmin tehdyn hitaan ruoan toinen erä, ja ateriasta selvitään salaatinteolla ja lämmityksellä. Nämäkään reseptit eivät täytä osallistumiskriteereitä. Meillä tehdään pääsääntöisesti ruokaa kahdeksi kerraksi kerrallaan, sillä samassa ajassa syntyy usein isompikin annos. Tavallisia sekaruokaakin rikastetaan Liikennevalolautasen periaatteiden mukaisesti runsaalla määrällä kasviksia ja juureksia, ja niiden pilkkominen ottaa aina oman aikansa. Lihan ja kasvisten suhde on usein niin päin, että "kanakeitto" saattaa syntyä puolesta padallisesta tuoreita kasviksia, ja parista-kolmesta broilerin rintafileestä.



Toista päivää samaa ruokaa peräkkäin emme silti syö käytännössä koskaan, vaan toinen annos odottaa nauttijoitaan pari päivää tai pakastetaan. Ruoan ihanuus lässähtää mielestäni sillä, että samaa ruokaa syödään niin kauan, kunnes kattila on tyhjä: Mikä tahansa herkku muuttuu tympeäksi pakkopullaksi. Parin päivän tauon jälkeen toinen annos jo maistuu taas.

Pari-kolme tuntia haudutellun bolognese-kastikkeen esiinkaivaminen pakastimesta seuraavan päivän kiireiselle illalle on suorastaan ihana, veden kielelle tuova yllätys, jonka eteen nähty vaiva palkitaan moninkertaisesti, kun einespinaattilettuihin ei tarvisekaan turvautua harrastusillasta huolimatta. Ai niin, meillä oli täällä tällainenkin, -otetaanko sulamaan?

Kun sitten laitan tietoisesti helppoa ja nopeaa, lähtee mopo silloinkin käsistä. Voisiko olla helpompaa, kuin vaikkapa tortillat? Tortilloille kuitenkin marinoidaan soijasuikaleet tai kana jo edellisenä päivänä, tehdään guacamole kotona ja keitellään salsa tomaateista, chilistä ja paprikoista. Pikkukulhoja pöytään kertyy tapaksia, tortilloja tai meze-tyylistä ruokaa syötäessä useita, ja kunkin yhden pienen aterianosan laittaminen voisi olla ollutkin helppoa ja nopeaa. Mutta sitten keuli se mopo...

Sosekeitot ja jotkut pastakastikkeet. Siihen tulokseen tulin, - ne minä osaan tältä kysytyltä sektorilta. Todistusaineistoksi jaan käyttöönne allaolevan edullisen ja maukkaan hernekeittoreseptin. Lisäksi osaan antaa käytännön vinkkejä siitä, miten arkiruoasta selviää helposti:

  • tee kerralla isompia annoksia. Se on  myös energiataloudellista.
  • hyödynnä tähteitä, ne ovat usein jo valmis osa seuraavaa ruokaa. Salaatti saa ruokaisuutta tähteeksi jääneistä kananpaloista, perunamuusi parantaa kasvispihvien rakennetta, kylmäsavulohen tähteistä tekee purjosuikaleiden kanssa jo piirakan...
  • esikäsittele kasviksia tämän tai seuraavan päivän ruokaan jo kauppakassia purkaessasi. Jos tiedät iltapäivällä tarvitsevasi porkkanasuiikaleita, miksi et kuorisi porkkanoita jo niitä kauppakassista purkaessasi? 
  • tee esivalmisteluja silloin, kun sinulla vielä ei ole nälkä. Jauheliha- tai siskonmakkarakeiton kasvikset voi freesata parvekkeelle odottamaan iltapäivää jo edellisenä päivänä tai tunteja aiemmin, perunat kuoria ja pilkkoa jääkaappiin vesiastiaan, ja kun nälkä yllättää, valmistuu keitto perunoiden kypsymisajassa. Nälkäisenä tulee tempaistua jääkaapista "mitä vaan".
  • Tee "samalla kun"-menetelmällä kaikkea mahdollista. Samalla kun uunissa paistuu tämän päivän ruoka, voit esikäsitellä kasviksia seuraavan päivän ruokaan. Samalla kun kuorit perunat tämän päivän muusiin, voit kuoria kylmään veteen jääkaappiin muutaman perunan myös huomisen keittoon.
  • Jaa ruokaan liittyviä askareita ystäväperheen kanssa. Minulla on ollut onni löytää ystävä, jonka kanssa jouluruoan valmisteluja on voinut jakaa. Me saimme kotitekoista saaristolaisleipää, he saivat meiltä laatikoita. 
  • Muista, että einesten käyttö ei ole synti eikä ruoasta tarvitse stressata. Voit kuitenkin valita eineksistäkin ne, joissa ei ole käytetty turhia lisäaineita ja jotka ravintoarvoltaan ovat järkeviä. Tärkeämpää on pysyä voimissaan ja jaksaa arki kuin uuvuttaa itsensä kotitöillä.



Heinäntekoakin helpompi hernekeitto
(3 annosta)
1 rkl rypsiöljyä
1 pieni sipuli tai puolikas suuresta hienonnettuna
2 pss kotimaisia pakasteherneitä
0,5 l vettä
1 lisäaineeton kasvisliemikuutio
1 dl kermaa
yrttimausteita, esim. kuivattua basilikaa ja meiramia
mustapippuria myllystä
optiona koristeeksi pinnalle esimerkiksi persiljasilppua ja paistettua pekonia

Kuullota sipuli öljyssä paksupohjaisessa kattilassa. Lisää kattilaan vesi, pakasteherneet ja kasvisliemikuutio. Keitä miedolla lämmöllä 15-20 minuuttia. Soseuta keitoksi sauvasekoittimella, lisää yrttimausteet, mustapippuri ja kerma. Anna sauvasekoittimen käydä vielä sen aikaa, että kerma sekoittuu keittoon. Tarkista suolan määrä ja maku muutenkin. Tarjoile persiljasilpun (ja halutessasi paistetun pekonin) kera.